Jos aika ei riitä saamaan vauhdilla remonttia valmiiksi voi nokkela emäntä aina silti sisustaa. Eikö?

Tässä muutamia päivityksiä.


Löytö Helkasta - en voi elää loppuelämääni ilman tälläistä leijonatassupöytää. Sen tiesin vasta tavattuani "hänet". (niin, tämän kirjoittaja on Taiteellinenjohtaja). Pöytä laskee ja nousee, sekä on jatkettava. Joulukattauksessa oiva apupöytä kaffeepöytänä.



Eteen tuli myös aito 50-luvun kirjahylly tai oikeesti viina/pelikaappi. Tämä on niin ruma, että se on kaunis, mielestäni. Odottelee ruokahuoneessa olohuoneen valmistumista. Löytyy muuten korttilaatikot ja salalokero, huom. päheet satiinitoppaukset lasikaapin taustalla. Tätä katsoessa Taiteellisellajohtajalla "funkkaa". Taitaa funkata Toiminnanjohtajallakin - kerrankin innostui huonekalusta!



Vinttilöytö -  1 talon mukana tulleista valaisimista koristaa ja valaisee ruokahuoneessa. Kristallit ovat aitoja, mutta mistä löytäisin alkuperäiset (-peräisemmät) valaisinkuvut?

Ruokahuone otettiin jouluksi käyttöön, vaikka sitä ei ole remontteerattu. Seinissä vanhat tapetit jne.
Tämän näköinen on ikkunanurkkaus nyt. (Ah, verhot on paikallaan täällä ja makuuhuoneessa). Kalusto on myös menossa olohuoneeseen. Sitten kun... :-)



Ja tälläinen oli sama nurkkaus kun muutettiin

PST! Tuo orginelli kirjoituspöytä 2-lla laatikolla etsii kotia....


Makuuhuonekkin remontoimatta - mutta tässä asussa nykyisellään.
Ikkunanurkassa lahja RuotsinPekalta, suloinen jugendaiheinen kirjailtu liina lasin alla pöydän päällä. No, vähän pöytä heiluu ja silleen mutta se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Siis pöytään.

Eikä meillä ole näköjään pesty ikkunoita kesän jälkeen.





Ja vielä tervehdys keittiöstä. Vintiltä löytyi ihastuttavat kaffeekupit tasseineen - muutama niistä pääsi katselupaikalle. Huomaa iiiiiihaaaaaaaaanat korvat kupeissa!

Muutaman lepokuukauden jälkeen...tai työ-työtä on kyllä tehty kumpikin enempi kuin suositukset antais periksi....REMPPA JATKUU!!!!!

Tänään 1.1.2007 on yläkerran aula/olohuone tyhjennetty varastoon ja niinpä siellä on tilaa tehdä. Mitä sieltä puuttuu? Kovasti on säiden herraa kiitelty, puuttuu meinaan eristykset ja ikkunassakin on vain pressu. Lauri on joutunut kulkemaan omaan huoneeseensa kylmän eteisen ja yläkerran läpi. Mutta oppiihan poika jotain armeijaa varten, eikö?

Koska edellämainitut asiat puuttuvat ei liene tarpeellista kertoa, että tilassa ei ole mitään, paitsi lattia on levytetty ja portaat asennettu. Portaat ovat käyttökunnossa ja "uudet". Koska Taiteellinenjohtaja karsastaa puupintaa täytyy Toiminnanjohtajan päällystää rappuset, samalla kun niistä tehdään umpisellaiset - sellaiset mitä rintamamiestaloissa ennenkin oli, niin ja alle komero.
Komerosta tuleekin "Miesten Komero". Eli kelluntapuvut, kumisaappaat, crossivehkeet jne. (JIHAA!!!!)

Jotta Taiteellinenjohtaja ei lipsuisi tyylistään käy päässä jo kierroksilla ajatus: minkälaiset valaisimet porraskäytävään? No,vanhat tietty, mutta mistä tarpeellinen määrä samanlaisia...vai pitääkö niiden edes olla samanlaiset? Toiminnanjohtajalle ajatuksia ei ole vielä ilmaistu - se on joskus hieman herkkä.

Oheisen kuvan myötä kiitän Joulupukkia! 56 osaa, Englantilaista posliinia 50-luvulta. Kiitos! Lupaan olla kiltti ja ahkera.

Hei Vierailija!
Halutessasi voit jättää terveiset/viestit/kysymykset kommentit-kohtaan.
Kiitos!

Pari viikkoa sitten vesi loppui kaivostamme - tietysti juuri sinä viikonloppuna kun Toiminnanjohtaja oli poikain kanssa "kalassa". Vesijohtoa jatkettiin syvemmälle kaivoon ja nyt eletään silleen pikkaisen peläten ja vettä säästellen.Todennäköistä on, että porakaivon teettäminen on edessä.
Tähän liittyy hauska tarina: Vedenloppumis Päivänä olin kutsunut ystäväni Sari Ykkösen viettämään iltaa luokseni. Sari oli ajellut hiekkatietä pitkin ja radiosta oli tullut biisi missä lauletaan "katson maalaismaisemaa ja ymmärrän kuinka onnellinen voikaan olla hän joka maalla vaan saa asustaa...". Volumet kovalle ja oli kuulemma ollut just biisiin sopiva "fiilis". Pysähtyi sitten meidän pihaan...ja näki Taiteellisenjohtajan kaivonkannella takapuoli pystyssä, hillitön meteli kirosanoja säästämättä- ja karjaisu "VESI ON LOPPU"!!!! Meni sitten maalaismaisema fiilarit kuulemma.

Kiitos meileistä - laitan kyllä kuvia ja juttuja lisää kunhan ehdin kuvaamaan. "Suutarinlapsilla ei ole kenkiä jne..." - eli kuvaan kyllä lähes joka päivä, mutta en kotona.....

Laurin huone alkaa valmistumaan - kuvia ja selityksiä " Toinen kerros"- kohdassa. Sähkömiestä vielä tarvitaan ja verhojen silitystä. Poika on jo nukkunut siellä ja me Toiminnanjohtajan kanssa alakerrassa. (Hih!)

Kriikunat ovat kypsyneet, niitä on aivan liikaa! Kiitos Anja P:lle loistavasta reseptistä,meillä tehdään nyt rempan lisäksi likööriä.

Omenia tulee runsaasti, mutta suurinosa on matoisia.(Jostain syystä nuorempi koiramme on mieltynyt niihin). Kiitos sateiden, nurmikko on jälleen vihreä!

Sekä Toiminnanjohtaja, että Taiteellinenjohtaja ovat hukkumassa töihinsä (siis ihan "työtyöhön"- siittä josta saa "sitä" jolla maksetaan "tätä"), yläkerran huone kyllä valmistuu...mutta ihan jännittää miten käy; saadaanko uusi kuisti ennen pakkasia? Entäpä yläkerran oleskeluhuoneen eristäminen....

SOLBACKA vm 1950

 

Talo oli aiemmin ollut vanhemman helsinkiläispariskunnan loma-asuntona. Historia kertoo, että paikalle oli -30 luvulla rakennettu torppa joka tuhoutui tulipalossa -49. Se mitä jäljelle jäi oli säilytetty ja rakennettu sitten hieman lisää. Näin talosta tuli perinteinen rintamamiestalo. Taidamme olla 3net omistajat? Solbackassa on 3 kerrosta, kellarissa 2 huonetta (tuleva Monttu-baari ja kodinhoitohuone), keskikerros jossa juostaan hormin ympäri huoneesta toiseen,eli keittiö, makuuhuone, ruokahuone, eteinen ja kph/wc. Yläkerrassa tulee olemaan makuuhuone ja olohuone, niin ja ne tyypilliset sivu-ullakot

(Rintamiestaloihin voit tutustua www.rintamamiestalo.net  -sivuilla).

Solbacka omasi ostettaessa marraskuussa -06 kylmän kesäveden, kuivawc:n styroksiseinillä, keittiön vuodelta -86 (talon modernein huone). Talo oli todella hyväkuntoinen, ryhdikäs ja hyvinhoidettu, yläkerta rakentamaton, alkakerran huoneet asuttavassa kunnossa, eteinen iso mutta kylmä, pieni ruma kuisti ja surullinen väri seinissä...Ulkoasultaan ei niin kovin kaunis - mutta lupaava! Neliöitä noin 200, lisäksi 10 neliön saunamökki (juu siis sellainen mitä olen aina inhonnut...), vanhan navetan perustukset, pressutalli ja ah, piha etelärinteessä. Talo ostettiin niin, että edellisen omistajan sänkykin lakanoineen kuului kauppaan.

Mielestäni (Sari) -50 luvun talot ovat uusimpia mitä mitä tälläinen vanhojentalojen-friikki voi hankkia - niin ja sitten taas ammattirakentajan (Timo) mielestä vanhempaa/huonokuntoisempaa emme ehdi/jaksa kunnostaa. Toisaalta, jos toinen on superpedantti työnsä jäljestä ja toinen taas 110%väritviivatsävytsisustajajalatilmassa-tyyppi niin tämä oli kumpaakin tyydyttävä ratkaisu. Kyllähän tänne Jugendia mahtuu ;-).